Palokunnan perustaminen

VPK:n perustava kokous pidettiin 24.11.1925

Palokunnan puheenjohtajaksi valittiin tehtailija F.A. Nordfors Sihteeriksi maisteri Yrjö Collan Rahastonhoitajaksi asemapäällikkö Juho Achren Hallituksen jäseniksi kirvesmies Valfrit Virta sekä huvilanomistajat Armas Sevon ja G.Salo Ensimmäiseksi palopäälliköksi herra Meriluoto

Kaluston ja varusteiden hankinta

Kalustovajaksi ostettiin Korson vanha asemamakasiini miesvoimaruisku, käsin vedettävät kärryt, raivauskalustoa, ämpäreitä sekä palomiesten asusteet

Palokello 10.8.1926

Ensimmäinen hälytysjärjestelmä oli palokello, jota soittamalla saatiin kutsuttua palokuntalaiset hälytyksiin

Vanhat pöytäkirjat kertovat, että palokello oli sorvattu ja siihen oli käytetty 25 kg rautaa ja 2 kpl SKF:n kuulalaakereita. Kellon hinnaksi tuli 935 mk.

Lisää kalustohankintoja 1930 luvulla

Helsingin palokunnalta ostettiin kaksi miesvoimaruiskua, teho 150 l/min. sekä 500 litran vesisäiliö ruiskukärryt ja reki. Hevoset kylän hevosmiehiltä. Nopeimmin paikalle tullut sai paremman korvauksen.

Ensimmäinen paloauto

Palokunta osti käytetyn Ford kuorma-auton vm. 1922. Auto rakennettiin paloautoksi talkoovoimin ja se valmistui vuonna 1930.

Lähtövalmius Ford paloautolla 1931

Ruisku n:o 1 Teho 150 ltr. Minuutissa

Vesisäiliö 200 litraa

3 kpl imuletkuja 2” á 2m = 6 m

5 mittaa letkua 2” á 15 m = 75 m

1 suihku

1 Palosotilasvyö ja kirves

1 Pelastusrulla 15 m nuoralla

1 Palopurje

1 Palosoihtu

1 Palotorvi

Perustamisesta alkaen vaivasi rahapula

Huvitoimikunta perustettiin heti 1926, kokouksesta on säilynyt pöytäkirja

1§ Valittiin puheenjohtajaksi herra K. Nurmi
2§ Valittiin huvitoimikuntaan yleisen kokouksen antaman toimintaluvan perusteella myös naispuolisia jäseniä. Tehtyjen ehdotusten jälkeen tulivat valituiksi Neidit Anni Nordfors, Aune Hirvelä, Ingrid Eskelin , Saima Soinio, Jenny Olenius, Sandra Olenius ja Aino Vehviläinen
3 § Huvitoimikunta ottaa ompeluseuran toiminnan perustamisen huomaansa vaan jätettiin asia pöydälle seuraavaan kokoukseen.
4 § Keskusteltiin puurojuhlan vietosta, vaan jätettiin sekin seuraavaan kokoukseen.
5 § Seuraava kokous päätettiin pitää 7 p jouluk kello 7 ip. (ote alkuperäisestä pöytäkirjasta)

Yllä olevan vakuudeksi Otto Fallström

Naistoimikunta

Kuten huvitoimikunnan pöytäkirjasta voi lukea on naisten osuus ollut merkittävä alkuaikoina mm. varojen keräämisessä ja myöhemmin monissa eri tapahtumissa.
Palokunnan huollon vastuun on aina kantanut palokuntanaiset. Muonitus niin harjoituksissa ja hälytystehtävissä on ollut heidän käsissä.

Oman palokunnantalon hankinta

1927 ostettiin herra Eriksonilta 9000 m2 tontti. Kalustovaja ja pieni tanssilava olivat ensimmäiset rakenteet.
Perustettiin Korson Palokunnan Talo OsakeyhtiöPalokunnan täyttäessä 5 vuotta rakennus oli valmis. VPK oli vain osakkaana talossa.

Palokunnantalosta keskuspaikka

Talolla pidettiin monenlaisia tilaisuuksia, tansseja, häitä ja hautajaisia. Se toimi myös äänestyspaikkana.

Palokunnan talon vieressä oli urheilukenttä 200 m:n juoksuradalla. Talvella järjestettiin hiihtokilpailuja.

Palokunnan hälyttäminen eri vuosikymmenillä

Ensimmäisenä hälyttimenä toimi palokello. Ajan mittaan otettiin käyttöön sumusireeni, väestönsuojelusireeni ja palosireeni VPK:n talon tornissa.
Myös veturin kuljettaja saattoi ilmoittaa maastopalosta junan pilliä huudattamalla.

Myöhemmin tuli käyttöön lankapuhelin ja hakulaitteet.
Nykyään palokunta hälytetään ryhmätekstiviestein.

VPK:n palkintokaapit kertovat, kuinka ahkerasti osallistuttiin erilaisiin kilpailuihin

Museohuoneen palkintokaapissa on lähes 200 pokaalia ja mitalia todistuksena huimasta menestyksestä eri kilpailuissa.
Oli sitten kyse kalustokilpailusta, hiihtokilpailusta tai vaikkapa köyden vedosta, voittoja tuli, saattoi siinä olla muutama tappiokin, mutta niitä ei muistella.

Sotien jälkeen toiminta jatkui vilkkaana

Käsivoimaruiskut kävivät tehottomiksi. 1950 Keravalta saatiin lainaksi moottoriruisku.
1954 Korso liitettiin Helsingin maalaiskuntaan ja palokunta joutui antamaan Keravan ruiskun pois.
Lainaruiskun tilalle ostettiin uusi ruisku ja kolme vuotta myöhemmin toinen Esa 6.

Vuonna 1956 ostettiin vanha Studebaker kuorma-auto, josta talkoovoimin kunnostettiin paloauto

Lähtövalmius 1963

Ensimmäinen lähtö:

Auto n:o 2 Studebaker, moottoriruisku Palometalli, talvi ja kesäkäyttöön
Ruiskun teho 800 l/min, auton vesisäiliö 1250 l
Sankoruisku istumalaatikossa

Toinen lähtö:

Auto n:o 1 Ford
Moottoriruisku Esa 6
Teho 850 l/min

Korson Läntinen VPK

Korson alue kuului kolmeen eri kuntaan, Tuusulan-, Kerava- ja Helsingin maalaiskuntaan. Korson Vierumäki kuului Tuusulan kuntaan. Vierumäki liitettiin 1945 Helsingin maalaiskuntaan.
Läntisen osan turvallisuutta haluttiin parantaa ja 1947 perustettiin Hyrylän-Korson Palon-torjuntayhdistys

Alkusammutusta varten hankittiin viisi kartanoruiskua, lisäksi hankittiin yksi ”akkojen ruisku”

Myöhemmin hankittiin oma paloauto (tiedot autosta puuttuu), joka odottaa entisöijiä.

1960- luvun autokalusto ja toimintaa

1967 hankittiin sammutusautoksi täysin varusteltu Fargo, sairaankuljetusauto sekä peräkärry. Lisäksi pelastuskalustoa sekä uutta vaahtonestekalustoa.
Miehistön kuljetukseen ja muonitukseen Mercedes Bentz.

VPK oli aktiivisesti mukana Keimolan kisoissa, jossa tehtävänä oli turvata lähtö- ja kilpailutilanteen turvallisuus.

Vihdoinkin uusi paloasema

Monien vaiheiden jälkeen saatiin uusi paloasema, joka on edelleenkin toiminnan keskipiste.
Asema valmistui sopivasti 50-vuotis juhliin ja juhlia vietettiin tietenkin kaluston ja henkilöstön kanssa.